Syysloma Iso-Syötteellä vkl. 42

Iso-Syöte laskettelukeskus talvella, muulloin lomailijalla patikointia ja kiertelyä paikkoja katsellen.
Näin syksyllä ei turisti ryntäystä havaittu, mutta ehkä lumen tultua sesonki alkaa. Iso-Syötteen laskettelu-
rinteet ja etenkin majoitus on hyvää luokkaa uusien ja hyvien mökkimajoituksen johdosta. Alueelle on
rakennettu paljon ja lisää rakennetaan useaan kohteeseen. Lumitykit olivat valmiina pakkasta odottaen.

Hovikuvaaja ei siten päässyt lumen puutteen vuoksi syöksylaskua testaamaan Iso-Syötteen rinteillä
ja tyydyin kameralla kuvaamaan mitä sattui eteen kuvattavaa tulemaan. Sää oli toisinaan pilvinen, toisinaan
aurinkokin pilkahteli matalalta pilvien lomasta kun jo eletään talven kynnyksellä lähellä kaamosta pohjoisessa.

 


Iso-Syötteen rinne aamuhämärässä auringon noustessa horisontissa.

Valoa tuli ja "puuihminen" toivotti kädellänsä valon tervetulleeksi.

Isolta-Syötteeltä katsottuna.

Pikku-Syötteen rinteet näkyvät taaempana.

Hotelli sijaitsee rinteen reunalla.
Hovikuvaaja perheineen tyytyi mökkimajoitukseen rinteitten alapuolelle.

Matka jatkui luontokeskukseen.

Kaskenpoltto alkoi Pudasjärvellä 400 vuotta sitten.

Heinäntekoa tulvaniityllä 1920-luvulla.

Hyttysseurantaa Sotinvaaran kansallispuistossa.

Luontokeskuksessa monenlaista nähtävää. Kuunnella sai kuulokkeilla metsästä kertomuksia.

Siipiviikate. Siipi viikatteessa oli heinän kokoojalaite.

Metsätyö se kovin työ.

Kuvia luonnosta oli runsaasti.

Luontokeskus oli selvitetty kunnialla, matkasimme sitten Taivalkosken Mustavaaran "jäte altaalle".

Mustavaaran kaivokselta valunutta tummaa kiviainesta.

Kiviainesta oli paljon, useita hehtaareja !

Tumma kiviaines on kulkeutunut satoja metrejä alaspäin.

Hiukan oikealta väylä josta kiviaines on aikojen kuluessa kulkeutunut alueelle.

Paksuutta on noin 3m, jopa ylikin.

Lampi tai mikä vesialue lienee on lähellä aluetta.

Tätä "tietä" myöten on putkisto mennyt äskeiselle alueelle jossa on kiviaines.

Täältä on peräisin musta kiviaines joka on kulkeutunut satojen metrien päähän.
Kaivostoiminta lopetettiin 1985.

Tässä myös Mustavaran kaivosaluetta.

Matka Pentik museoon.

Radio jota kuulokkeilla kuunneltiin.

Kuvien kolmiulotteinen katselulaite.

Näillä ennen kuvattiin.
Hovikuvaaja jos näillä vehkeillä Polvijärvellä urheilua kuvaisi nyt, saattaisi
 tulla eksoottisen epätäydellisiä kuvia urheilijasta tai mikä hahmo olisi kun kuvaa tulkittaisiin.

Valokuvausopas ja filmiaikaisia rullia.
En ole varma mutta onkohan rullat märkäfilmiajalta ?

Pyykinpesun jälkeen vaate kuvan mankeliin.

Suutarin työ oli ennen arvokasta.

Naisväen matonkudonta ja rukki kehruuväline.

Musiikkia näillä soittimilla silloin kun elettiin musiikin alkuaikaa.

Saviastioita monen näköistä ja kokoista.

Kansainvälinen kahvikuppimuseo.

Kultainen kahvikuppi.

Anu Pentikillä intohimo keramiikan tekoon.

Tässä pieni otos Anun keramiikkataiteesta.

Syyslomalla kulkien näkee tai törmää yllättäen tuttuihin metsämiehiin.
Näin kävi syyslomallamme ja mikä parasta nuotio oli liekeissään.
Ei siinä pitkään mennyt kun hovikuvaaja paistoi terveysravintoa HK-sinistä.
Kuvan otti Marjo Juntunen kameran olleessa aina valmiina yllättäviin ja nopeita
tilanteita varten ja aina akku täynnä virtaa ettei mikään jäisi kuvaamatta.

Lepohetki hirvenmetsästäjillä aamuvarhaisesta alkaneen
metsästyksen tuomasta nälän tunteesta ja se lähtee parhaiten makkaranuotiolla.

 Kahvittelun aika.
Tarjoilu oli yllätysvieraille metsästysporukalta sanoin kuvaamattoman lämmintä.

Hiilloksen hiipuessa Kalevi Tiilikainen otti
tarjoilijan roolin ja kaatoi nokipannukahvit seurueelleen.

Tarinointia savun ympärillä ja mietteitä hirven olinpaikasta ja mahdollisesta kaadosta.

Kuten kuva kertoo, oikealla puolella paistumassa aitoa ravintoa HK-sinistä kaksin kappalein.
Näin se pitää ollakin kun kyseessä on oma terveys ja sitä pitää vaalia terveellisellä ravinnolla.

Veli Laakkosen hirviporukka.
Viimeiset ravinnot syöty ja on lähtö metsään hirvien sekaan.