Kaksi
vuotta kulunut viimeisestä pääsiäisen luutalennosta. Vuoden 2019
pääsiäisenä olin estynyt istahtamaan niin rakkaan luutani varrelle.
En voinut pidätellä vuolasta kyynelvirtaani vuoden 2020
lankalauantaina. Olen katsonut sen jälkeen useasti sineen taivaan
ilmanalaa ja josko se vuoden 2020 lankalauantai Polvijärven
kuukausikalenterin päivät vilahtaisivat kiirehtien joka tuotiin
ilmaisjakeluna koteihin.
Se on ikääntyvälle luutalentäjälle liian pitkä aika kaksi vuotta
odottaa kun suonissa virtaa ainainen lentohalu päästä pääsiäisenä
luudan varrelle istumaan silloin elämän voima virtaa kuin silloin
ensilennollani … olla nuori jälleen. Vuoden 2018 pääsiäislentoni
suuntautui taivaan portille ja siellä oli käydä köpelösti. Kuuma
pätsiovi avautui, minne himoitaan ikuiseen kuumuuteen työntekijöitä,
oli imaista luutalentäjän ikuiseen kadotukseen. Tehokas luutani
halusi vielä nauttia uusista pääsiäisen hurmoslennoista ja luutaani
saan kiittää pelastuksestani vuoden 2018 selviytymisestä ja elää
vielä, jos Luoja suo, vuoden 2020 lankalauantain pääsiäislento.
Lankalauantai aamu, odotus pitkä päättynyt!! Olen herkistynyt,
kyynelvirta valuu joka on verrattavissa vuoteen 1859 jolloin
vesimassat pääsivät
valloilleen rikkoen Höytiäisen ja Pyhäselän välille rakennetun
kanavan padon joka on vielä tänä päivänäkin suurin veden virtaus
Suomessa.
Lähes saman suuruiseen virtaukseen kyynelvirtaukseni ei aivan
päässyt.
Pidättelin tarkoituksella kyynelvirtani patoa etten rikkoisi Suomen ennätystä
virtausmäärässä
siksi kun veneemme oli vielä talviteloilla ylösalaisin ja
pohjatulppa varmaankin kadoksissa.
Marjo tuo kuivia pyyhkeitä pyyhkien kasvoiltani onnenkyyneleitä.
Kyynelvirta on kuin kaipuu jonka ei lopu enne kuin pääsen
istahtamaan niin rakkaan luutani varrelle. Onnenkyyneleet kasvoilla
kuljen navettatöitä tehden, lypsäen lehmiä pikalypsynä. Hitaus,
ontuva kävely navettatöissä olisi normaalia arkipäivää, mutta nyt
suurena päivänä, lentopäivänä, vanhuuden köppäsy unohtuu.
Liikehdintä kevyttä ja kasvojen hipiä kuin silloin poikasena
nuoruuden aamuauringon valaisemana ilman uurteita.
Navetan ovi takanani pamahtaessa kiinni tartun pikimmiten luudan
varteen. Kosketus on tunteellinen käteni koskettaessa jo aavistuksen
kuluneeseen lentoluutani puuvarteen. Tultasyöksevä harjaosa kokenut
myös pieniä kolhuja jotka on vain merkki siitä että olen lentänyt
monet merkitykselliset pääsiäislennot. Olen pelastanut
matkustajakoneen lentokuopasta, lentänyt kellotapuliin, käynyt
taivaanportilla, pelastunut pedon kynsistä ja monet muut lennot
jotka jäävät historiaan tuleville jälkipolville.
Istahdan luudanvarrelle. Pelastuksen valon keveys virtaa sielussani
ja se on kuin taivaallinen ilosanoma lentokyvyttömille jotka näkevät
kävellessään jalkansa kuljettaen eteenpäin hengittäen sitä samaa
ilmaa kehdosta hautaan. Toista on luutalentäjän hengitys
ilmojenteillä. Korkeuksissa lentäessä ei ole maallista aikaa ei
pahansuopia ajatuksia vaan elämää nähdä maankamaralla nikkaroivia
henkensä pitimiksi ahertavia ihmisiä jotka yön unettomina hetkinään
näkevät kirkasta kuunvaloa vasten luutalentäjän. Tämä näkymä
luutalentäjästä antaa aiheen pitkään unettomaan yöhön kun ajatukset
ovat kysymyksessä: miksi lentokyky on suotu vain luutalentäjälle?
On aika luutalentäjän katsoa taivaansineen ja startata luuta jälleen
kerran lankalauantain lentoon.
Nousu on kuin elämän hypetys ympäröisi valokehän lailla mustan
hovikuvaaja lippiksen yllä.
Nousen kotini yläpuolelle ja lennon suunta kyöpelinvuorelle alkaa.
Juuri kun kaasua lisään ymmärrykseni valtaa maalliset vaikeudet kun
olen vielä maallisen elämän ilmatilassa. Jos olisin korkeammalla
nämä maalliset asiat olisivat maankamaralle jätetty.
Kevät on ollut viruksen valta-aikaa, Koronan. Ei saa olla yli
kymmenen henkilön kokoontumisia.
Kyöpelinvuorelle kokoontuu joka pääsiäinen satoja lentäviä joka
maailman kolkasta
Lakia noudattava luutalentäjä muistaa kokoontumisen ankarat
velvoitteet.
Saako luutalentäjä lentää? Ei kieltolistalla ! Hyvä niin !
Finnairin polttomoottorikoneet on lentokyvyttömien henkilöitten
lentokiellossa, mutta luudalla kurvailu on sallittua ilmakehän
yläpuolella.
Suomen päättäjätahot hätääntyneessä olotilassaan eivät ole
oivaltaneet
luutalentäjälle puomeja rakentaa.
Tai päättäjiltä unohtui tilata lisää lautoja ja nauloja ja siksi ei
ole tarvikkeita rakentaa puomia luutalentäjän eteen vaan
päähuomion vei
tilata suojamaskeja kasvojen suojaksi Kiinasta jotka osoittautuivat
hyödyttömiksi ja siihen hupeni miljoonia euroja.
Ei ehkä sittenkään jäänyt enää rahaa tilata lautoja ja nauloja ja
näin luutalentäjä kokee vapauden lentoreittien suunnitteluun.
Paha aavistukseni on että kokoontuminen kyöpelinvuorelle on peruttu.
Peruttu yhdessäolo vertaisten kanssa ei ole mieltä ylentävää.
Minne lennän kun vuorelle meno on estetty? Hetken istun
luutani varrella. Mietin. Ylläni jokin outo äänen hyrinä kuuluu!
Kyseistä ääntä joka luihin ja ytimiin uppoaa ei ennen Varosen yllä
ole kuultu. Varosen seutukunnassa on kuultu ja kuuluu eteenpäinkin
vain Valmetin työn ääni joka ei kolise niin kuin vihreän häkkyrän
(lue John teeren) moottori.
Katselen ylös, näkyy nelihaarainen otus. Katsoo kuin aikoisi
tarrautua luutalentäjään. Ajatukseni eivät vitkuttele, nyt tiedän
mikä otus se on!
Se on codic-19! eli tuttavallisesti korona!!
Korona otus ei liiku pysyy paikallaan. Miettien varmaan
kannattavuutta saako hengen hivutettua luutalentäjästä. Korona ovat
muuntunut pienestä lähes näkymättömästä pisarasta konemaiseen oloon
lisäten tartunta tehokkuutta
kasvattamalla neljä lentosiipeä vahvistettuna pyörivillä
suuntamoottoreilla jotka vinhaa vauhtia pyörien kylvävät äänen
voimakkuudella korona paniikkia lentokyvyttömien ajatuksiin.
Korona lähestyy hitaasi hyristen
kuin olisi rauhaomaisella lennolla ja hyökäten sitten kun on
tartuntaetäisyydellä. Luutalentäjä ei pakene. Käännän luudanvarren
terävän pään kohti lähestyvää hyrisijää, koronaa. Kyyristyn luutani
varrelle hyökkäävään etunoja-asentoon kuin se olisi vasta-aine
koronalle. Codic-19 hiljentää lähestymistä kuin aprikoisi omaa
tehoaan luutalentäjään. Teen hyökkäävän liikkeen. Havaitsen samalla
koronan etsivän R-vaihdetta.
Luutalentäjä kuolemaa pelkäämättä syöksyy koronaa kohti. Korona
tuntee vahvemman voiman lähestyvän ja pakenee.
Luutalentäjä ei jätä tilannetta siihen asentoon, että korona
tarrautuisi lentokyvyttömiin ihmisiin. Jokaisena pääsiäisenä
luutalentäjä on pelastanut ihmiskuntaa ja toisinaan itsensä. Nyt
pääsiäisenä vuonna 2020 pelastan ihmiskunnan koronatartunnalta.
Korona on vauhtiin päästyään nopea. Mittaan nopeudeksi lähes 60 km
tunnissa.
Luutalentäjä on rikkonut v.2017 äänivallin ja kyseinen 60km tunnissa
ei tee heikkouttakaan ottaa niskasta kiinni korona. Korona
kieltämättä hallitsee nelihaaraisen lentosiipiensä ansiosta
tyylipuhtaasti kiinnioton keikkuen sinne tänne..
Kiinniotto jatkuu monen kunnan monen valtion yllä ja samalla korona
ääntelee niin kuin kutsuisi lajitovereita avunantoon ettei
luutalentäjä luudan kärjellä keihästäisi tuhon tartunta kylväjää
codic-19. Luutalentäjä huomaa koronan kasvavan sitä mukaa kuin
lennämme maapalloa ympäri. Mitä koronalle tapahtuu? Kiinasta
lähtenyt codic-19 näyttää keräävän koko maapallon korona
tartuntapisarat kasvaen samalla kun olemme lentäneet lähes koko
lankalauantain auringon säteitten alla välillä pilvien seassa jossa
korona meinasi häivyttää luutalentäjän.
Luutalentäjän herkkä näkökyky ei sumene sakeassa pilviverhossa jonka
korona ällistyneenä huomasi. Koronan lentokyky aavistuksen heikkenee
havaitessani sen lisääntyneen painon johtuen siitä kun kaikki
maapallon korona pisarat on nyt kerääntynyt siihen ensimmäiseen
korona tartuntapisaraan josta alkoi levittäytyä maailmanlaajuinen
epidemia.
Luutalentäjä huomaa tilanteen kehittyneen hyvään asemointiin, että
jos saan luudan kärjellä keihästettyä pakenevan korona, niin
maapallolta häviää korona epidemia. Luutalentäjä tietää myös jos
tilanne eskaloituu siihen suuntaa, että koko maapallon koronapisarat
hyökkää yllättäen luutalentäjään niin alkaa ahdistaa joka paikasta.
Näin ei kuitenkaan tilanne eskaloidu. Korona tuntee maapallon
pelastajan vahvemmaksi yrittäen kaikin keinoin paeta.
Luutalentäjä lähenee koronaa ja odottaa iskun hetkeä. Sitä hetkeä
jolloin korona kallistuu hiukan on iskun paikka koronan mahaan.
Korona on älykäs, tekee väistöliikkeitä luutalentäjän yrittäessä
iskeä kuolettava tökkäyksen ja korona jäisi luudan kärkeen
keihästettynä.
Taistelu koronan saalistuksesta mutkistuu väistämättä
väsytys taktiikkaan.
Korona rimpuilee väsymystä vastaa ja lentää maapallon varjopuolelle
samalla olettaen pimeyden olevan taisteluvaltti häivyttääkseen
luutalentäjän lähenevää luudan kärkjen. Olemme lähes pimeydessä jota
korona toivoi häivytystaktiikakseen, mutta luutalentäjä ei ole mikä
tahansa lentäjä. Luutalentäjä kaivaa takataskusta silmilleen lasit
jotka näkevät pimeydessä. Lasit silmille ja näkymä on kuin valokeila
taskulampulla valaisisi koronan vaivalloista väsynyttä vaappuvaa
taivallusta kohti lopun alkua maapallon vierailustaan. Luutalentäjä
laskeutuu koronan alle.
Luudan varsi pitenee. Luudan kärki kuin neulankärki
taisteluasentoon. Kaasutan luutani täyteen lentoon joka
mahdollisesti pelastaa maailman korona epidemialta. Luutalentäjä
lähestyy koronaa altapäin ja isku on täydellinen.
Korona eli codic-19 rimpuilee viimeisiä elon hetkiään luudan
terävässä kärjessä. Rimpuilu on voimaksat, luutalentäjä heiluu kuin
olisi pyörremyrkyn keskellä. Hiljalleen elämä koronasta heikkenee,
on kuin kuuluisi ahdistava hengitys.
Lopulta kuuluu kova henkäys ja korona on voitettu maapallolta.
On vielä matka jonne luutalentäjä kuljettaa koronaviruksen. Se
matkan tarkoitus on polttaa korona aivan poroksi auringon
kuumuudessa.
Luutalentäjä lentää kohti aurinkoa. Huomaa matkalla USA:n Nasan satelliitin joka kiertää kuvaamassa auringon muutoksia
ja siinä huomaamatta katselee onko Kim Unilla kasvomaski ja onko
Suomen presidentti Sauli haravoimassa pääsiäisenä metsiä niin kuin
Trump ymmärsi vilpittömästi Saulin asian ilmaisseen viime
vierailullaan. Korona
pidennetyn luudan päässä keihästettynä kurvaan satelliitin editse
tietäen, että kuvan ottaa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump
valkoisentalon kauniista työhuoneessaan nappia painamalla.
Samalla
Donald puhuu satelliitin kovaääniseen kiittäen tarmokasta
luutalentäjää uhkarohkeasta
ja omaa henkeä uhmaten nitistäen pienen
näkymättömän suuren vihollisen.
Kutsu käy myös valkoisentaloon Tumpin tarjoamalle pääsiäisaterialle.
Samalla pääsiäisaterialla Trump luovuttaa ottamansa kuvan
luutalentäjästä
matkalla koronan kärventämiseen auringon kuumuuteen. Trump laittaa
kyseisen kuvan valkoisen talon työhuoneen seinälle.
Huudahtaen kiitän vaikutusvaltaisen johtajan tarjoamaa kutsua
aterialle, mutta pieni hetki vain ja saavun kun olen polttanut
koronan auringon kuumuudessa. Tulen lentäen suorinta lentorataa
valkoisentaloon, viestitän Trumpille Lontoonkielellä.
Trump aukaisee kuulema valkoisentalon joka ikkunan sepposen
selälleen jotta on vara valita luutalentäjän mistä ikkunasta
sujahtaa sisään.
On se mukava kaveri tuo Donald kun ei ole nokon nuuka vaivan
näöstään kun jo valkoisentalon keskusrakennuksessa jossa ruokasali
sijaitsee on ikkunoita 147 kpl. Yritän sujahtaa suoraan
ruokasalin ikkunasta ettei tarvitse nälkäisenä käytäviä lentäen
etsiä pääsiäisateriaa.
Luutalentäjä onnellisena hetken istuu luudalla. Katselee kaunista
maapalloa jonka pelastus tapahtui pääsiäisenä lankalauantaina.
Lankalauantain hämärtyessä pääsiäisateria USA:n presidentin Donald
Tumpin seurassa
ilman hengityssuojaimia jotka olisivat rumentaneet
presidentin ja luutalentäjän kasvot.
Kasvot jotka ovat näkevät, mutta eivät näe kaikkea. Niitä asioita joita emme näe tunnemme ne sydämellä.
|