Matka Kilpisjärvelle ja piipahdus Norjan Tromssaan napapiirin suurin kaupunki.

Matka pohjolaan on täynnä arvoitusta saako kokea hyttysten surinaa, pilvistä säätä, sadetta vai kauniita maisemia.
 Kaikkea näitä edellä mainittuja saimme kokea, mutta päällimmäisenä jää mieleen, sydämeen aina pohjolan kaunis maisema.
 


Kilpisjärvelle kuvan kohdasta on noin sata kilometriä.

Tämän kuvan otin Karesuvannon kohdalla, lähes harjunpään tien kohdalla.
Kuva siksi että, Isäni Eino, silloin nuorena ehkä 19v oli ajamassa Saksalaisia
sotilaita Suomen rajojen ulkopuolelle. Isäni kertoi että Karesuvannon kohdalla
ja muistini mukaan harjunpään oli se paikka missä Saksalaiset tekivät
tykistökeskityksen siihen joukko-osastoon jossa Isäni myös oli. Isän kertoman
mukaan olivat ruvenneet ruokailemaan ja samalla Saksan tykistökeskitys oli
alkanut. Isäni oli ottanut ruokailu pakkinsa ja juossut Ruotsin ja Suomen rajalla
olevaan Torniojoelle. Kahlannut vähän matkaa joessa kivelle ja tiennyt ettei
Saksa, tai mikään toinenkaan maa ammu rajavyöhykkeelle. Ja näin Isäni sai
elämän päiviä lisää hyvällä oivalluksella. Tykistökeskitys oli ollut raju.
Kuolleita ja vaikeasti haavoittuneita paljon. Myös Isä mainitsi että
tykistökeskityksen aikaan oli kuulunut avun huutoja jotka eivät olleet muistoista parhaita.

Karesuvanto ja vähän matkaa vasemmalla Harjunpään tienviitta vasemmalle.
Torniojoki aivan vasemmalla rakennusten takana.

Karesuvannon muistot oli matkallani pitkän aikaa, mutta matkan
päätepiste majapaikkaan saavuimme pitkään ooppelissa istumisen jälkeen.
Ensimmäinen kävelyvaellus oli Salmivaaran pienelle "kumpareelle".

Tässä näkyy konkreettisesti hovikuvaajan elämän tämän hetkinen tilanne, ankara köyhyys.
Risaiset kengät jalassa ei jätä spekulaatiolle sijaa etteikö olisi aika mennä
Polvijärven kunnan kamreerin puheille josko uudet kengät saisin köyhäin avustuksena.
Kyllä Heikki on lupsakka mies ja ymmärtää valituksen köyhyydestäni aitoutena ja kengät saan.

Ei auttanut risainen kenkä olematta lähteä mukaan vaan oli kipitettävä jonoon.
Buranan, caprionin ja voltaren ansiosta jalat liikkuivat vaikkakin annoin
 tasoitusta rutkasti retkellä mukana olleille kenkäni risaisuudesta johtuen

Nyt olemme hetken päästä kumpareella.

Takana Saana lähes pilviverhossa. Edessä Kilpisjärven kylä.

Kilpisjärvi.

Tässä myös Kilpisjärven kylää.

Lomalaiset levähtävät.

Aarno ja katse kauaksi kukkuloille, sumuun, kauneuteen.

Kun yhdessä kulkee saa silloin myös yhteiskuvan.
Aarno ja hovikuvaaja. Kuvan nappasi Henri.

Retki aamuna mielemme sai otteen lähes hurmoksen omaisesti ostaa
hyttysten karkotin, uutuusmalli. Kaasupullo sisään ja hajustin eteen ritilän alle
ja silloin pitäisi hyttyset olla kahdenkymmenen neliön etäällä hajustimesta.
Kuvasta näkyy ettei aivan uutuusmalli niin kauaksi hyttysiä hätistä.
Näyttää että haju houkuttaa ja jäävät hajusta koukkuun ja seuraavat kuin
 hai laivaa missä uutuus hurmos haju leijuu ja siinä sivussa isketään lihaan kiinni.

Kännykkä on oivallinen vekotin antamaan tulevan suunnan, Harjun tuvan muistomerkille.

Loivaa rinnettä ales, lepposasti.

Suon yli rauhallisin askelein. Jos käpsis suolla sinne tänne katse
tähyillen ja eteen katsominen herpaantuisi, niin silloin....
uppoaisi näkymättömiin tai ainakin.. risainen kenkä kastuisi.

Harjun tuvan muistomerkki.

1940-luvulla Kilpisjärven kylän toinen asumus oli Harjun mökki.
Mökissä Kristianna ja Tuomas  asuivat ja laidunsivat lehmiä
kauempana peninkulman päässä soutamalla päivittäin lypsylle.
Kesällä 1942 kolme venäläistä sotavankia osui karkumatkalla
Harjun pariskunnan mökille ja surmasivat vanhukset.

Muistolaatta.

Kauan aikaa sitten tässä kohtaa elettiin kauhun hetkiä.
Nyt lomalaiset tiirailevat kukin eri suuntaan vailla oikeaa Harjun tragedian muisteloa.

Uunipelti jäljellä viel.

Kosken kohinaa morsiushuntu putouksella.

Kilpisjärveltä vähän matkaa Norjaan päin tien lähellä morsiushuntu.

Matkamme jatkui käynnillä Norjan Tromssaan.
Auton ikkunasta napattuja kuvia.

Norjaan tie vie.

Kaunis tunnelinpätkä.

Kyllä Norjalaiset ymmärtävät laatu traktorin päälle jotain,
kun Valtra oli lähes joka viljelyksellä. Ei näkynyt vihreää häkkyrää (john deerä) misään.
Kuvan ottaja pilkottaa auton taustapeilistä joka on uskollinen Suomalaiselle traktori merkille.

Heinän teko Norjassa meneillään.

Kukkuloita riitti koko matkan.

Myös sumua silloin tällöin kameraan tarttui.

Tromssa vasemmalla.

Jäämerenkatedraali.

Katedraali edestä.

Jäämerenkatedraali.

Katedraalin urut.

Tromssan silta.

Polaria Tromssassa Norjassa sijaitseva, maailman pohjoisin akvaario.
Hylje uiskentelee kulkutunnelin päällä vedessä.

Polaria, allas jossa hylkeet uivat.

Hylje tuli lähelle kuvattavaksi.

Muukalaislegioonalaisen muistomerkki.
Helmer Hanssen koiravaljakko.

Tuomiokirkko.

Oli tullut lähtöaika Tromssasta.

Lomalla kävimme myös Barras-tunturilla Norjassa. Miten siellä menestyimme selviää
tuonnempana kun kuvat katselen ja ne sivulleni ajallaan laitan.