|
Vedonlyönti
Sotshin olympiakisojen miesten jääkiekko-ottelusta Suomi - Venäjä
Sotshin
talviolympialaiset Mustanmeren rannalla olivat ja menivät tyylikkäästi
rahaa säästämättä. Putin järjesti hyvät kisat ja siitä tunnustus
Venäjälle.
Kisat tarjosivat monta eri mielialaa urheilijoille,
mutta jo kisoihin pääsy
oli elämänpaalu josta muistot ovat ehkä parhaimmat silloin kun
aamutossut
on jokapäiväinen kulutustavara arkisia askareita hitaasti kiiruhtaen
tehden.
Myös täällä "impivaarassa" ei työn hekuman annettu
häiritä suurta urheilujuhlaa,
vaan heitäydyimme estoitta voiton ja häviön seurantaan vaikka oli
mansikin
lypsyaika koittanut. Kyllä lehmä viisaana eläimenä antoi silmillään
ymmärtää
että jotain suurta oli silloin tapahtunut kun "impivaaran"
vanhin käpsi navetan
käytävillä Suomi - Venäjä jääkiekko-ottelun jälkeen lievä hymy
kasvoilla.
En muista kerkisinkö hyräilinkö onnesta lehmien läheisyydessä Suomen
voittaessa suuren Venäjän, kun ymmärsin mikä maansuru naapurimaassa
vallitsi.
Pieni ajatus myös käväisi Marjalan suunnalla Opettaja Kansankynttilä
Veikko Sorsan tykönä kun hän hävisi raskain mielin jälleen
vedonlyönnin
hovikuvaajalle ottelun lopputuloksesta. Ehkä Veikko on jo vuosien
saatossa
tottunut häviöön kun hän lähes poikkeuksetta hävityn vedonlyöntimme
jälkeen
kutsuu Ruvaslahden koululle hakemaan voittamaani hirvenlihaa. Se pieni,
lähes olematon mahdollisuus jolloin Kansankynttilä voittaisi vetonsa jolloin
"impivaarasta" joutuisimme luovuttamaan kilon voita on
harvinaisuus.
Ajattelin ensiksi etten lyö vetoa Veikon kanssa kun edellisten vetojen
jälkeen oletin että Marjalassa ei ole enää kaadettujen hirvien lihaa.
Mutta kiusaus voittaa jälleen valtasi mieleni ja laitoin viestin jossa
epäilin Puuttinin joukkueen häviävän Suomelle. Laitoin viestin
kun tiesin
Kansankynttilän aiempiin puheisiin vedoten pitävän Puuttinin miljoona
joukkuetta voittajana. Syötti oli heitetty ja jäin odottamaan mitä
vastataan.
Kului reilu tunti ja hiljaisuus vallitsi puhelimessani. Olin jo lähes
varma
ettei vetoa tule kun jatkuva tappio vedonlyönnissä syö miehen kuin miehen.
Puhelin
soi ja Kansankynttilä tormakkana ja voimiensa tunnossa toisessa päässä
tarinoi ja oli huolissaan ja ihmetteli että onko "impivaarassa"
ylimääräinen kilo
voita että hänelle halutaan lähes varman voiton myötä antaa.
Määrätietoinen
voitonvarmuus vallitsi puhelimen kummassakin päässä ja puhelun lopussa
kuului kumpaiseltakin lausahdus "olen puhunut" ja veto
sinetöityi.
Mainitsin vielä että kun peli loppuu noin klo. 17 jos
Marjalassa ei silloin
ole hirvenlihaa niin ei välttämättä tarvitse lähteä Teerivaaran
korpeen
hirven jalan jälkiä seurailemaan kun hämärää jo olisi.
Vedonlyönnin kohteena ollut jääkiekko-ottelu Suomi - Venäjä päättyi
meidän kaikkien riemuksi ja hivenen yllättäen Suomen 3-1 voittoon.
Se tiesi "impivaaran" pöytään kilon liharuokaa ja HK sininen jää
tuonnemmaksi
hovikuvaajan herkkuruokana. Laitoin pelin jälkeen viestin jossa kutsuin
Kansankynttilän pois Teerivaaran korvesta kun osumatarkkuus
olennaisesti heikentyy hämärän lisääntyessä ja kyllä me täällä
"impivaarassa"
eletään aamuun saakka kun juomme maitoa ja syömme voita kun
voitettujen vetojen takia ei voita tarvitse kuskata Kansankynttilän
suuntaan.
Kirjoitus on
tehty ajatuksella jossa käytin omanlaistani oikeaa tietoa
joka sisältää vivahteita ettei meidän joka päivä tarvitse olla vakaa
vanha väinämöinen
Juhlava tilaisuus 20.2.2014
Ruvaslahden kyläkoulun pihamaalla jossa vas. Opettaja Veikko Sorsa
luovuttaa säkillisen hirvenlihaa voittajalleen. Hovikuvaaja kävi
suuren voittonsa Valmetilla kun se
on ainut traktori merkki jonka kantavuus sallii suuret
lihakuormat.
Kuva: Opettaja Hanna-Mari Puolakka |
|