Joulukirjoitus v.2020

Kuin lapsena ennen, sanoitukseltaan kaunis ja koskettava laulu. Laulun alkusanat ”kaunista on kaipausta kantaa” kuvaa elettyä aikaa ja kaipaus menneeseen aikaan jouluun Jeesus lapsen syntymään. Kaukana tähtitaivaalla kirkas tähti, loisteessa Enkelten laulu soi rauhaa, toivoa maan päälle. Tähti, Betlehemin, valaisee matkaamme lapsen luo seimen ääreen. Kaipaus nähdä Betlehemin tähti on kuin palaisi aikaan lapsuuteen. Aukaista joulun sanoman portti, kävellä lapsen pienin askelin kotipihalla jouluaattona odottaen aaton hämärtyvää iltaa. Hämärtyvässä illassa navetassa valot. Äiti, isä navetassa joulun aattoiltana työn ääressä niin kuin vuoden jokaisena päivänä. Ehkä jouluaaton ilta on erilainen äidin ja isän sydämessä. Äidin ja isän odotus nähdä lasten kaipaama hetki lahjojen parissa. Lapsen katse ulkona, katsella korkeudessa tähtien loistetta äärettömyydessä. Mitä pieni lapsi ajattelee katsoessaan Vapahtajan luomaa kaunista taivaan tähtitarhaa? Lapsen katse kulkee kirkkaimpia tähtiä katsoen etsien joulun sanoman rakkainta tähteä, Betlehemin tähteä. Lapsen katse korkeuteen näkee joulun rauhan taivaan tähtien säkenöidessä kirkkauttaan ja toivoen elämän ymmärryksen valoa sydämiimme. Lapsi tähtitaivaan alla tuntee sanoman sydämessään, joulun lapsen, seimessä nukkuvan Jeesus lapsen, äitinsä Marian ja isänsä Joosefin sydämen rakkautta tuntien. Pieni lapsi kotinsa pihamaalla ja kuin siunausta yllä taivaan tähdistä loistaa kautta koko ihmiskunnan suojelun valo täyttäen jokaisen sydämen joulun sanoman. Illan pimetessä joulu taivaalla tähtivalot kirkastuvan lapsen silmissä odottaen Betlehemin tähden sanomaa, Enkelten laulua taivaasta maailman kansoille, kautta avaruuksien, tänään meille on syntynyt Vapahtaja Jeesus lapsi Jumalan poika. Tähyävä katse lapsen, etsien Raamatun kertomuksen mukaan taivaalle syttyvää joulun tähteä jota Itämaantietäjät seurasivat Juudean Betlehemiin majatalon karjasuojaan. Lapsi kotinsa pihamaalla löytää Betlehemin tähden näkemättä tähteä taivaan tähdissä. Jeesus lapsen Betlehemin tähti syttyy jokaisena jouluna jokaiseen kotiin jokaiseen sydämeen ja se on merkkinä siitä että sisällämme on jokaisena elinpäivänämme Vapahtajamme Jeesus lapsen syntymä. Lapsi joka kotinsa pihamaalla odotti Betlehemin tähden syttymistä nähden samalla ulkosaunan savupiipusta savun kohoavan ja myöhemmin pääsystä ulkosaunan lämpöön. Odotetuimman hetken lapsi tunsi lähestyvän silloin kun äiti ja isä saivat navettatyöt tehtyä. Kävellen pihamaan pimeydessä kädestä pitäen heidän vierellä sisälle joulukuusen valoon. Nämä muistot kuin lapsena ennen ja ne muistot on kaipausta jota sydän kantaa elinpäivinäni. Tullessani ajassa tämän vuoden 2020 jouluun katselen kävellessäni lähes joka ilta pimeällä hiljaisella kylätiellä tähtitarhaan samalla lailla kuin silloin ennen lapsena. Katselen näenkö Betlehemin tähteä sitä tähteä joka valaisee matkaani. Kristuksen valo valaisee kulkiessani illan pimeää tietä sinnekin, missä etsivä etsii sydämestään sitä lasta joka jouluaattona illan tummuessa ja kotipihallaan yhä etsii Betlehemin tähteä. Jouluna muistot lapsuuden pieni lapsonen pitäen kiinni äidin isän kädestä silloin niin kuin ennen lapsena muistoissa, kulkiessaan lapsi vanhentuneena hautausmaalle paikkaan hiljaiseen, liikkumaton, äidin isän haudalle muistojen joulun kynttilän valon suo. Valo on kaunis kiitos ja kaipaus muistoissa kuin lapsena ennen.