15.9.2024
HANNU LEHTORANNAN LINTUMUSEO
JUUKA

Lintumuseo on Hannun kodin pihapiirissä navetan vintillä Juuassa.
Hannu lintujen harrastajana on rakentanut navetan vintille moniaiheisen
linnuista kertovan museon. Museossa on nähtävillä lintutauluja, posliinilintuja,
muutama täytetty lintu, kelopökkelöitä ja muutama lasiesineitä ja paljon muuta.

Sunnuntai aamuna hovikuvaaja ja Marjo lähdimme lintumuseoon.
Janne Leppänen oli kartturin paikalla että osaisimme Lehtorannan kotiin.
Matka taittui napakasti lisäksi hyvän sään ollessa matkakumppani
niin mikäpäs sen parempi oli museomatka tehdä.

Lehtorannan kotiin saavuttuamme vastaanotto oli leppoisan ystävällinen
jota terästi kaksi oikein kilttejä koira vanhusta. Hannu esitteli kotinsa
pihapiirissä kosteikon josta näkyi samalla uiva tavi jonka kuvasin museon terassilta.
Lintumuseo on linnuista kiinnostuneen Hannun harrastus joka elävöittää hänen elämäänsä.

Silloin nuorena poikana Hannu ei vielä tuntenut sydämessään lintujen suojelua.
Nuoruuden päivät olivat niin kuin monen nuoren silloin olivat.
Riistalintujen metsästystä, räkätin pesien "puhdistamista" jotka
tänä päivänä tuntuivat kuulijan korvaan epäuskottavalta.
Hannun nuoruuden päivät vierivät siihen aikapisteeseen että haulikko jäi käytöstä.
Sijalle tuli lintujen elämän seuraaminen ja niiden aukoton auttaminen.

Kun näkee linnun pesäpuuhissa myös se on Hannulle sitä mitä kaipaa.
Kaipaus jokaiselta ihmiseltä sellaiseen elämään luonnon kanssa ettemme näkisi
pelkästään hyvinvoinnin itsellemme. Näkisimme ja kuulisimme linnun oksalla,
 niityillä metsien kätköissä joka elää pienen hetken elämän ajassamme
antaen meille nähdä elämän vaatimattomuus joka on elämän rikkaus elämään.

Me ihmiset voimme saada itsellemme elämän tiellemme uuden näkymän
kun katsomme ja näemme keväällä muuttolintujen saapumisen.
 Se on kuin uusi elämä avartuisi eteemme vailla talven pimeyttä.
Kun näemme lintujen matkaavan pois pohjolasta tunnemme olossamme
uuden kevään odotuksen lintujen laulun kaipauksen kevään valoon.

 

Lintumuseoon mennään ennen vanhaan käytössä olleita ylistenrappusia myöten navetan vintille.

Ensimmäisenä tervehti viirupöllö ja huuhkaja.

Museon seinällä linnuista kuvia. Oikealla  kuvataiteilija P. Vokkolaisen -89 piirros lapinpöllöstä. Hannu kertoi lapinpöllön oston kirppikseltä. Hannu oli jo tovin silmänsä pistänyt piirrokseen ja osto himo kasvoi kasvamistaan. Sitten kun osto hetki tuli oli Hannu sanonut myyjälle ostavansa taulun jos se mahtuu skodaan. Jos taulu olisi ollut vajaan sentin korkeampi ei olisi mahtunut skodaan. Joskus osto on hiuskarvan varassa. Taulu maksoi Hannulle 200€.

Hannun kaivattama kosteikko hänen pellolla. Täältä kuvasin tavin joka on 92 lintulaji kuvattuna tänä vuonna.

Hannu nuorena poikana mopolla kuljetti kuvan puukarahkan kotiinsa. Puukarahka oli Hannun huoneen ikkunan edessä sisällä niin kuin "pöytänä".

Puussa "pesii" jonkin lintu ! vai onko osittain tekopesä vailla omistajaa.

Hannu kerää museoonsa monenlaista nähtävää muun muassa pöllön.

Piirrettyjä lintuja oli runsaasti monen lajin linnuista.

Hannu ollessaan metsäkeskuksessa sai kunniataulun lintujen eteen tehdystä työstä.

Museon toinen puinen nähtävyys.

Piirrettyjä metsäkanalinnuista.

Tämä haukka on aika komea myös väreiltään. Takana joutsen hautomassa ja taitaa olla aito kuva.

Posliinisia ja keramiikka tauluja linnuista.

Haukka syöksyy saaliinsa kimppuun. Oletan että näin on kun on alaspäin katse.

Teerenpeliä moneen makuun.

Savotassa ennen vanhaa käytettiin hevosen vetämää tukkirekeä joka myös Hannun museossa. Oli hämärä paikka ja kuva jäi tummaksi kun salamaa ei ollut.

Viklo vasemmalla ja lapinpöllö. Lapinpöllö on Hannun suosikki lintu.

Hannu Lehtoranta vasemmalla. Hannun harrastuksen pääaiheena on petolinnut. 29 vuoden aja on perehtynyt niiden elämän kirjoon. Lähes koko 2000-luvun Hannu tehnyt petolintujen pesien säilymistä edistävää luonnonhoitohanketta. Myös metson soidinpaikkojen huomiointiin on panostettu ja kuukkeliin liittyvä hanke on alkanut 2010.

Variskin on saanut kunnia olla museossa kuin myös pöllö ja punarinta.

Hannu on keräillyt metsissä kulkiessaan mitä ihmeellisimpiä puitten taidetta.

Museosta matka jatkui kaajanlammen lintutornille. Oikealla Janne katselee vesistöön joko jotain erikoista näkyisi. Keskellä Tahvanaiset ja vasemmalla Hannu Lehtoranta.

Lintuja oli yllättävän paljon kun katsoo allakkaa ja on jo syyskuu. Lapasorsan sain kuvattua mutta liian kaukana uiskenteli.