Polvijärven Urheilijoitten joukkue pelaa 3. divisioonaa kaudella 2015 - 2016.
Joukkue lähes täysin koostuu seuran omista kasvateista.

PoU pelasi loistokkaan kauden 2015 - 2016 Savo-Karjala III-divisioonassa
sijoittuen ykköseksi sarjassa. Ylivoimaiseen tyyliin lähes kaikki pelit päättyivät
keltapaitaiselle joukkueelle vain kolme tappiota koko sarjassa. Se on suoritus
josta täytyy olla pienen kunnan haltioissaan ja jos oikein ajattelee voimme tuntea
lievää ylpeyttä. Ei kuitenkaan niin paljon ylpeyttä ettemme nokka pystyssä
kulkien näkisi eteen ja kompastuisi ensimmäiseen karsinta vastustajaan.

Hovikuvaaja tuntee sen verran pelaajat linssin läpi katsottuna, sikariportaan kuin mielialan katsojien
 ettei sarjasijoitus tuo hyvää oloa liikaa ja ole este tuleviin koitoksiin ja mahdolliseen sarja nousuun.

Pudotuspelit alkavat PoU:lla 5.3. 2016 vieraspelillä ja seuraava peli on jo 6.3 kotihallissa.
PoU valitsi ottelusarjan alkavaksi vieraspelillä kun olisi ollut mahdollista aloittaa kotiottelulla.
Polvijärven ensimmäinen vastustaja on sarjassa neljänneksi sijoittunut Kiuruvesi.

POLVIJÄRVEN JÄÄKIEKON EDUSTUSJOUKKUE  2015 -2016

POU - LIEKSAN HURTAT

Olen kuvannut jo tovin PoU:n edustusjoukkueen pelejä kotihallissa Polvijärvellä ja jokainen ottelu on ollut erilainen.  Ottamissani kuvissa on nähty ilon hymyä, lievää pettymystä kasvoilla, mutta myös kuvia hienoista torjunnoista, taidokkaista tehdyistä maaleista ja kaikkea mitä ottelu tarjoaa.  Yllä oleva kuva on ensimmäinen pelikuva jonka otin PoU:n edustusjoukkueesta 9. 10 . 2011 ja sen jälkeen kuvia on tullut useita kymmeniätuhansia  viidenvuoden aikana. Olen oppinut hyvin paljon kuvaamisesta myös jääkiekko-otteluitten kautta. Se nopeus mikä vallitsee silloin kun luistin kiitää ja tai kiekko lentää vinhaa vauhtia valkoisen jään pinnalla on haastava kuvaajalle. Myös ymmärtää tilanteen kehittyminen sellaiseksi joka on kuvaamiselle otollista on ollut oppia hovikuvaajalle näinä vuosina. Kuvaaminen jääkiekko-ottelusta saattaa sivullisesta näyttää helpolta vai laukaisinta painaen. Näin ei ole. Aina pitää olla hereillä ja se tekee jääkiekko-ottelun kuvaamisesta mielenkiintoisen ja jos onnistuu tallentamaan pelaajasta tilanteen silloin kun hän tuntee auttaneen joukkuettaan hyvällä tai vähemmän hyvällä suorituksella olen silloin onnistunut kohtuullisesti. Ei tässä vielä kaikki. Nämä pojat tai jo melkein aikuisia miehiä ovat parhaassa elämän kukoistuksessaan urheilun mittarilla mitaten ja jos olen saanut sellaisen kuvan pelaajasta että hän vielä palaa kuvien myötä muistelemaan elämänsä ehtoo puolella näitä ikimuistettavia urheilun hetkiään olen silloin saavuttanut sen tavoitteen johon halusin. Palata kuvien kera kauniisiin muistoihin. Kaikki me tiedämme ajallisuuden tapahtumiin ettei kaikki jatku loputtomiin ja joskus näemme itsemme sellaiseksi että jokin aika päättyy elon tiellämme. Hovikuvaaja ei ehkä kiipeä kaudella 2016-2017 kuulutuskopin päälle tai käyskentele kaukalonlaidan tuntumassa kamera  tallentaen pelin edesottamuksia. Tähän ajatukseen ei liity dramatiikkaa mihinkään ilmansuuntaan  vain ajatus hengähtää otteluitten kuvaamisesta. Mutta näin olen ajatellut jo viime keväänä, mutta onko tämä ajatus lopullinen sen tulen jälleen puntaroimaan ajallaan. Tämän kevään viimeiset kaikki pelit kuvaan jos lehmä ei kaadu lypsäessä päälleni jääden hengittämättömään olotilaan tai burana loppuu lääkekaapistani. Nämä kaksi elämälle tärkeää seikkaa pystyvät sotkemaan kuvaamisen. Harrastusta kuvata en lopeta vaikka lääkekaapista loppuisi burana kun silloin kipaisisin jääkaapille ja `ah HK-sininen pelastaa kaiken. HK-sininen ei lopu jääkaapistamme. HK-sininen on ravintolisä vailla tarkempaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimusta.